Blackjack

Blackjackissa pelaaja tekee päätöksiä, ja ne vaikuttavat lopputulokseen. Päätöksiä on neljä, ja niiden oikea järjestys seuraa kahdesta käsitteestä, jotka moni ohittaa.

Pehmeä ja kova käsi

Ässä lasketaan joko yhdeksi tai yhdeksitoista. Käsi, jossa ässä voidaan vielä laskea yhdeksitoista ilman että summa ylittää kahtakymmentäyhtä, on pehmeä. Kaikki muut kädet ovat kovia.

Ero on ratkaiseva, koska pehmeä käsi ei voi mennä yli yhdellä kortilla. Ässä ja kuusi on seitsemäntoista, mutta kortin ottaminen ei voi pilata sitä: ässä muuttuu tarvittaessa ykköseksi.

Tästä seuraa, että pehmeillä käsillä pelataan paljon aggressiivisemmin kuin kovilla. Sama pistemäärä vaatii eri ratkaisun sen mukaan, kumpi käsi on kyseessä, ja tämä on yleisin yksittäinen virhe aloittelevalla pelaajalla.

Jakajan avokortti päättää puolet

Jakajan ainoa näkyvä kortti jakaa tilanteet kahteen. Avokortti kahdesta kuuteen on jakajalle heikko, koska jakajan on pakko ottaa kortti ja ylimeno on todennäköinen.

Avokortti seitsemästä ässään on vahva. Silloin pelaajan on itse rakennettava käsi, joka kestää, eikä jakajan ylimenoa kannata jäädä odottamaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sama oma käsi pelataan eri tavalla jakajan kortin mukaan. Kahdeksantoista pistettä on hyvä käsi jakajan kuutta vastaan ja heikko käsi jakajan ässää vastaan, vaikka kortit ovat samat.

Yleisin virhe ei ole liian rohkea tai liian varovainen peli. Se on sen unohtaminen, että päätös tehdään kahdesta kortista: omasta kädestä ja jakajan avokortista. Toinen niistä jää katsomatta yllättävän usein.

Jakaminen ja tuplaus

• Ässät jaetaan aina. Kaksi ässää yhtenä kätenä on kaksitoista, mikä on heikko. Kahtena kätenä kumpikin alkaa parhaasta mahdollisesta kortista.
• Kymppiparia ei jaeta koskaan. Kaksikymmentä on käsi, joka voittaa lähes aina. Sen rikkominen kahdeksi keskinkertaiseksi kädeksi on pöydän kalleimpia yksittäisiä virheitä.
• Tuplaus on panoksen kaksinkertaistaminen yhtä korttia vastaan. Se kannattaa silloin kun oma käsi on vahva ja jakajan kortti heikko, tyypillisesti pisteillä yhdeksän, kymmenen ja yksitoista.
• Tuplauksen jälkeen ei saa enää korttia. Siksi sitä ei käytetä käsillä, jotka tarvitsisivat useamman kortin.

Vakuutus on pöydän huonoin veto

Kun jakajan avokortti on ässä, tarjotaan vakuutusta: erillinen panos sen varalta, että jakajan toinen kortti on kymmenen arvoinen. Vakuutus maksaa kaksi yhteen.

Pakassa kymmenen arvoisia kortteja on alle kolmasosa, joten veto häviää useammin kuin maksukerroin edellyttäisi. Talon etu vakuutuksessa on selvästi suurempi kuin itse pelissä.

Tarjous esitetään turvana, ja juuri siksi se otetaan. Se ei kuitenkaan suojaa mitään: se on oma vetonsa jakajan toisesta kortista, eikä sillä ole yhteyttä omaan käteen.

Miksi pelitapa merkitsee enemmän kuin pöydän valinta

Pöydän säännöt siirtävät talon etua muutamalla kymmenesosalla prosentista. Huolimaton pelitapa siirtää sitä useilla prosenttiyksiköillä.

Tämä tarkoittaa, että järjestys on selvä: ensin opetellaan ratkaisut, sitten vasta valitaan pöytä. Toisin päin tehtynä hyvä pöytä pelataan huonoksi.

Pöytävalikoimat ja säännöt vaihtelevat sivustoittain. Erot näkyvät vertailussa Siirto kasinot.